Uutiset
Samasta työstä ei useinkaan saa samaa palkkaa. Työkaveri voi tienata rutosti, jopa tuplasti enemmän. Se tarkoittaa monessa ammatissa tuhansien eurojen kuukausittaista palkkaeroa. Palkkahaitarit ovat monella työpaikalla leveitä, mutta mistä se johtuu?
Suomalainen käyttää noin kolme prosenttia vuosipalkastaan työmatkoihin. Muualla maailmassa työmatkaan kuluu keskimäärin suurempi siivu palkasta. Globaalisti keskimäärin seitsemän prosenttia työmatkalaisista käyttää 10 prosenttia tai enemmän palkastaan liikkumiseen kotoa töihin ja takaisin.
Avainsanat: Elinkustannukset, Palkka, Työmatkat
Moni kadehtii esimiehensä palkkaa. Toisinaan siihen voi olla syytä – aina ei. Joillain aloilla esimiehet tienaavat vain hieman alaisiaan enemmän, kun toisilla pomot voivat ansaita moninkertaisesti sen mitä alaisensa. Asiantuntija muistuttaa, että esimiehille maksetaan osaamisen lisäksi myös vastuusta, stressistä ja 24 h -valmiudesta. Katso yli 200 pomoammatin palkat.
Avainsanat: Esimies, Johtaja, Palkka, Palkkaus, Pomoammatti
Huippuammateissa tienaa helposti 10 000 euroa kuukaudessa, kun taas pienipalkkaisimmat eivät saa millään kokoon 2 000 euroa edes pyhä- ja ylitöitä paiskimalla. Mitkä ammatit tuovat parhaat tilit? Taloussanomat keräsi 1 000 ammatin uudet, vielä aiemmin julkaisemattomat ansiotiedot. Katso miten sinä pärjäät tulovertailussa. Taloussanomat keräsi yhdessä Ilta-Sanomien kanssa osin vielä julkaisemattomista tilastolähteistä tiedot 1 000:n eri ammatin kokonaiskeskiansioista vuonna 2009
Avainsanat: Ammatit, Palkka, Palkkavertailu, Tulot
Kaikkien kadehtima unelmatyö ei takaa kovaa palkkaa. Suosituimmille opiskelualoille kohti haaveiden ammattia pääsee sisään tiukimmillaan vain 2 prosenttia hakijoista. Tällaisellakin alalla palkka yltää juuri ja juuri suomalaisten keskipalkan yläpuolelle. Katso millaista palkkaa unelma-ammateista maksetaan. Numeroiden valossa ei voi tavoitella vaikeampaa aloituspaikkaa kuin Teatterikorkeakoulu. Vuodesta toiseen se on tilastojen kärjessä. Yli tuhat hakee, mutta vain pari prosenttia pääsee sisään.
Monella työpaikalla pelätään, millaisia palkanalennuksia tuleva lamatalvi tuo. Harva kuitenkaan muistaa enää, että nousukauden viimeisinä vuosina monella alalla palkat saattoivat nousta jopa sadoilla euroilla kuukaudessa – varsinkin pomohommissa. Lue ketkä ehtivät rahastaa eniten nousukaudella.
Avainsanat: Lama, Palkankorotus, Palkka, Palkka-ale, Taantuma
Palkka-ale on jo täällä: eri alojen joustot ja lomautukset ovat syöneet työntekijöiden vuosiansioita melkoisesti, jopa tuhansia euroja. Perusinsinöörin palkkapussista häviää tänä vuonna 4 000 euroa, automyyjältä lähes tuplasti ja paperikoneenhoitajalta melkein 3 000 euroa. Katso, miten kymmenen ammattilaisen palkka on pienentynyt. Yritysjohtajien vaatimukset suomalaisen työn palkka-alen tarpeesta ovat monilla aloilla jo toteutuneet.
Avainsanat: Jousto, Lomautukset, Palkka, Palkkaus, Yt neuvottelut
Lakimies Jouni Kallioluoma Hämeen työsuojelupiiristä kehottaa työntekijöitä varmistamaan, että kesätyöstä maksettava palkka ja sen mahdolliset lisät on laskettu oikein. Kallioluoman mukaan joka kesä tulee ilmi tapauksia, joissa peruspalkkaa tai ylityö- ja sunnuntaikorvauksia on jätetty maksamatta.
Avainsanat: Kesätyöt, Oikeusturva, Palkanmaksu, Palkka
Veroja ei voi loputtomasti korottaa, eivätkä suomalaiset ole halukkaita karsimaan hyvinvointipalveluista eli menoista. Toisaalta viime päivien keskustelussa on selvinnyt sekin, etteivät suomalaiset haluaisi rahoittaa menoja velkarahallakaan.Velanotto pelottaa muun muassa siksi, että sen seurauksena Suomelta menee paljon rahaa pelkkiin korkoihin, mikä on poissa muusta käytöstä.
Kolmannes suomalaisista pitää miellekkäitä työtehtäviä tärkeimpänä työtyytyväisyyteen vaikuttavana asiana. Palkka on tärkein työtyytyväisyyden tae vain kahdeksalle prosentille suomalaisista.
Avainsanat: Palkka, Työ, Työviihtyvyys, Tyytyväisyys
- Miehillä on iso ego, joten heillä on pokkaa pyytää enemmän palkkaa. Naiset suostuvat heille tarjottuun summaan mukisematta, naiset veikkailevat. Naisten mielestä erot palkoissa johtuvat vanhanaikaisista ajattelutavoista. Heidän mielestään työnantajan velvollisuus olisi maksaa samansuuruista palkkaa samoissa töissä oleville naisille ja miehille.
Avainsanat: Palkka, Palkkaerot, Tasa-arvo
Yksityisen sektorin mies- ja naistoimihenkilöiden palkoissa näyttäisi olevan suuria eroja, käy ilmi ammattiliitto Toimihenkilöunionin työmarkkinatutkimuksesta. Naistoimihenkilöiden kuukausiansiot olivat jopa 10 prosenttia eli keskimäärin 300 euroa miehiä alhaisemmat täysin vastaavissa töissä.
Pärjäisitkö sinä, jos kokonaisansiosi olisi kuukaudessa 1 298 euroa. Etkö? Päiväkodin harjoittelijan pitää tulla sillä toimeen. Atk-harjoittelija kunnassa, mittamies valtiolla ja puistotyöntekijä kunnassa ovat muita huonopalkkaisten ammattien kärkinimiä Ilta-Sanomien ja Taloussanomien suuressa palkkaselvityksessä.
Avainsanat: Keskiansio, Palkka, Palkkatilasto, Palkkavertailu, Tulot
Koko talouden palkkasumma oli syys–marraskuussa peräti seitsemän prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Teollisuusmiesten palkat kasvoivat maltillisimmin, kun taas yksityisissä sosiaalipalveluissa palkkapussit pullistuivat voimakkaimmin. Palkkapussien paisuminen nopeutui verrattuna edellisen vuoden syys–marraskuuhun, jolloin palkkasumman muutos oli 5,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Asia ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista.
Avainsanat: Palkka, Palkkatulo, Tehdastyöläinen, Tilastokeskus
Tasa-arvoministeri Stefan Wallinin (rkp.) mielestä naisten pitäisi palkkatasa-arvon nimissä opetella käyttämään kyynärpäitään ja pyytää useammin palkankorotuksia. Eduskunnassa tänään järjestetyssä samapalkkaisuus-seminaarissa puhuneen Wallinin mielestä naisten ei pidä ikuisesti tyytyä miehiä pienempiin tienesteihin. Ensi keväänä alkavat alakohtaiset palkankorotuskierrokset naispalkkaerineen ovat yksi, mutta hidas keino palkkatasa-arvon parantamiseen. Euroja voi Wallinin mukaan saada nopeammin ja enemmän, jos niitä pyytää lisäksi itse.
Avainsanat: Naiset, Palkankorotukset, Palkka, Tasa-arvo
Palkansaajien tulot jäävät kauas suuriyritysten toimitusjohtajien ansioista. Johtajat tienaavat kymmeniä kertoja tai jopa sata kertaa niin paljon kuin yhtiöidensä työntekijät. Keskon Matti Halmesmäen ansioilla voisi palkata 102 työntekijää. Taloussanomat vertasi liikevaihdoltaan kymmenen suurimman pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkkaa saman yrityksen kaikkien palkansaajien keskipalkkoihin. Toimitusjohtajan palkka nousee useimmiten lähemmäksi 200 000 euroa kuukaudessa. Sen sijaan palkansaajien keskipalkka jää muutamaan tuhanteen euroon kuukaudessa.
Avainsanat: Johtajat, Palkka, Palkkavertailu, Toimitusjohtajat, Työntekijät
Palkat ovat nousseet tällä vuosituhannella useita prosentteja vuodessa Tilastokeskuksen ansiotasoindeksillä mitattuna. Nyt palkkajuhlat ovat ohi. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä palkat olivat peräti 5,7 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Viime syksynä palkat lyötiin lukkoon suunnilleen pariksi vuodeksi useimmilla toimialoilla. Kävi taloudessa miten hyvänsä, sovitut palkankorotukset eivät katoa, vaikka talous jäähtyisi. Taulukkopalkkojen lisäksi työnantajat maksavat kuitenkin ylimääräistä, eli palkat liukuvat.
Avainsanat: Etla, Palkankorotus, Palkka, Palkkaneuvottelut, Taulukkopalkat
Ilta-Sanomien ja Taloussanomien palkkaselvityksessä ovat mukana ammattiryhmät johtajista työntekijöihin. Oheisen pääjutun palkkaselvitys palkoista perustuu Tilastokeskuksen lukuihin yksityisten alojen palkoista vuodelta 2007. Tiedot on julkistettu syyskuussa. Selvityksessä on verrattu säännöllisen työajan keskimääräisiä ansioita. Mukana ovat esimerkiksi säännöllisten sunnuntaitöiden ansiot, mutta eivät kertaluonteiset tulot, esimerkiksi ylitöistä saadut korvaukset eivätkä tulospalkkiot.
Avainsanat: Ilta-sanomat, Palkka, Palkkatutkimus, Palkkavertailu, Taloussanomat
Leikkuri uhkaa monen suomalaisen tilipussia ensi keväänä, jos talouden vaikeudet syvenevät. Joka toisen yksityisellä sektorilla työskentelevän palkka voi pienentyä satoja ja jopa tuhansia euroja vuodessa, kun tulospalkkaus pistää palkat joustamaan alaspäin. Työnantajan ei tarvitse leikata palkkoja, palkat leikkautuvat itsestään, jos taantuma pääsee vauhtiin. Näin käy, kun tulospalkkaus saa palkat joustamaan myös alaspäin. Tulospalkkiot on yleensä sidottu yritysten tulokseen, ja huono tulos leikkaa palkkioita.
Avainsanat: Palkan alennus, Palkka, Palkka-ale, Tulospalkkaus, Yt neuvottelut
Palkansaajat eivät voi enää tuudittautua siihen, että palkka on saavutettu etu. Työnantajat havittelevat oikeutta leikata palkkoja huonoina aikoina. Viime liittokierroksella sovittuja palkkasopimuksia he eivät kuitenkaan halua repiä auki. Työnantajajärjestöjen mielestä työntekijöiden palkkoja pitää voida leikata huonoina aikoina. Nykyään näin ei voi tehdä kesken sopimuskauden.
Avainsanat: Edut, Palkanalennus, Palkka, Palkkaneuvottelut, Palkkaus, Työmarkkinat
Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen esittää laajan niin sanotun yhteiskuntasopimuksen tekemistä pikaisesti, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Korhonen toivoo, että sopimusta alkaisivat muokata keskeiset työmarkkinajärjestöt, Elinkeinoelämän keskusliitto sekä maan hallitus. Sopimus olisi Korhosen mukaan vastaus Yhdysvaltain talouskriisin aiheuttamaan uhkaan.
Avainsanat: Elinkeinoelämän keskusliitto, Globalisaatio, Inflaatio, Keskustapuolue, Palkan alennus, Palkka, Yhteiskuntasopimus
Hyvä palkka ei ole tärkein asia, joka saa keski-ikäisen naisen viihtymään työssään. Muun muassa vaikuttaminen työn sisältöön on hänestä tärkeämpää. Keski-ikäinen nainen arvostaa sen sijaan hyvää työilmapiiriä, mielekkäitä työtehtäviä ja mahdollisuuksia vaikuttaa työn sisältöön. Hyvä palkka on 40–60-vuotialle naisille työssä viihtymisen kannalta vasta sijalla kuusi. Palkkaa ennen tulevat vielä riittävän haastava työ ja hyvä esimies-alaissuhde.
Avainsanat: Keski-ikä, Naiset, Palkka, Tasa-arvo, Työviihtyvyys
Puhelinmyyntiyritykset aiheuttavat päänvaivaa työsuojeluviranomaisille. Yhteydenottoja tulee, kun moni nuori huomaa tehneensä töitä käytännössä ilmaiseksi. Töitä tehdään pelkillä provisioilla, usein luvatusta takuupalkasta huolimatta.
Avainsanat: Palkaton, Palkka, Provisiopalkka, Puhelinmyynti, Työsuojelu
SDP maksaa puolueista kovinta palkkaa johtajilleen, kirjoittaa sanomalehti Keskisuomalainen. Lehden kyselyn mukaan SDP:n puoluesihteeri Ari Korhonen saa puolueelta 6 800 euroa kuussa. Tuore puheenjohtaja Jutta Urpilainen tienaa taas puolueeltaan 1 800 euroa.
Avainsanat: Keskisuomalainen, Palkka, Puolueet, Sdp
Kokonaispalkassa on mukana ylityöt, sen sijaan säännöllisen työajan palkka kuvaa nimensä mukaisesti säännöllisen ajan ansiota. Palkkaselvityksessä on käytetty seuraavia lähteitä: Kunnat: Tilastokeskuksen kokoama tilasto kuntasektorin kokonaisansioista. Tilasto on päivitetty lokakuussa 2007. Valtio: Tilastokeskuksen kokoama tilasto kokonaisansioista vuodelta 2006. Tilasto on päivitetty vuoden 2007 viimeiselle neljännekselle lisäämällä 5,2 prosenttia kunkin ammatin kohdalle.
Avainsanat: Kokonaispalkka, Palkka, Tilastokeskus, Ylityöt
Elinkeinoelämän keskusliiton uusi työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, 45, haluaa tehdä palkoista puhumisen luontevaksi osaksi työpaikan arkea. Tässä riittää haastetta niin työnantajille kuin työntekijöille, jotka eivät ole tottuneet puhumaan rahasta. Inkeroisen mielestä vuosikymmeniä toteutettu kolmikantainen tulopolitiikka ja tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo ovat suurelta osalta syypäitä siihen, että yksilöllinen palkkaus on suomalaisille niin vierasta.
Avainsanat: Pärstäkerroin, Palkan perusteet, Palkka, Tabu, Tasa-arvo, Tulopolitiikka
Mitä parempi koulutus, sen parempi palkka on keskimäärin kunnissa. Usein alemman koulutuksen saanut lyö kuitenkin selvästi pidemmälle opiskelleen. Katso oheisesta taulukosta yli 200 tutkinnon palkkatiedot kunnissa. Lääketieteen tohtorin koulutus toi kunta-alalla viime vuonna eniten palkkaa. Säännöllisen työajan keskipalkka oli Tilastokeskuksen mukaan 725 euroa kuukaudessa. Keskipalkkojen mukaan pätee sääntö: mitä parempi koulutus, sitä parempi palkka.
Avainsanat: Keskipalkka, Koulutus, Kunta-ala, Palkka, Palkkaerot
SAK:n johtaja Lauri Lyly ihmettelee, eikö inflaatiokehitys enää kiinnosta työnantajaa. Työntekijäjärjestö SAK:n johtaja Lauri Lyly pelkää, että työantajien suunnitelmat haudata lopullisesti tupo-neuvottelukierrokset johtavat nimellispalkkojen korotuskierteeseen. – Ihmetyttää, eikö työnantaja enää kanna huolta inflaatiokehityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK aikoo Yle Uutisten tietojen mukaan purkaa oman keskitetyn neuvotteluorganisaationsa. EK aikoo näin haudata tulopoliittiset kokonaisratkaisut eli tupot lopullisesti. EK on esittänyt kolmikantaisen sopimisen tilalle liittokierroksia ja henkilökohtaista sopimista palkoista.
Avainsanat: Elinkeinoelämän keskusliitto, Inflaatio, Palkankorotukset, Palkka, Sak, Yle uutiset
Työvoimaan kuulumattomien pienituloisuus on Suomessa yhä yleisempää. Työvoimaan kuulumaton väestö koostuu henkilöistä, jotka eivät olleet tutkimusta tehdessä työllisiä tai työttömiä. Tilastokeskuksen vuotta 2006 koskevien tilastojen mukaan suhteellisen pienituloisuuden riski oli jopa kymmenkertaistunut vuodesta 1993 sellaisissa kotitalouksissa, joiden kaikki jäsenet olivat työmarkkinoiden ulkopuolella.
Avainsanat: Palkka, Pienituloisuus, Tilastokeskus, Työttömyys, Työvoima
Hyvin tienaavien naisten palkat kasvavat vinhaa vauhtia. He saavuttavat teollisuuden aloilla korkeapalkkaisia miehiä nopeasti. Sen sijaan naisten ja miesten väliset palkkaerot kasvavat. Teollisuuden toimihenkilöiden joukossa naisten väliset palkkaerot ovat kasvaneet lähes yhtä suuriksi kuin miesten väliset palkkaerot. Myös palvelualoilla naisten väliset palkkaerot ovat kasvussa. Tiedot selviävät Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen Etlan selvityksestä.
Avainsanat: Naiset, Palkka, Palkkaerot, Tasa-arvo, Teollisuus
Piiloylityöt ovat mobiililaitteiden yleistymisen myötä arkea yhä useammilla aloilla. Työntekijöiden tunnollisuus ja toiveet urakehityksestä ajavat heidät tekemään töitä ilman palkkaa. Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne on vakuuttunut siitä, että mobiilien laitteiden lisääntyminen on lisännyt kotona tehtävää palkatonta ylityötä. Palkattoman työn määrä vaihtelee aloittain. Rinteen käsityksen mukaan tietointensiivisillä aloilla tehdään enemmän piiloylityötä kuin tavallisissa toimistotöissä tai tehtaissa.
Avainsanat: Etätyö, Palkaton ylityö, Palkka, Piiloylityö, Tehdastyö, Toimistotyö, Ylityöt
Helsingissä tienataan paremmin kuin esimerkiksi New Yorkissa, Lontoossa tai Tukholmassa, Ilta-Sanomat kertoo. Sveitsiläisen UBS-pankin selvityksen mukaan Helsinki on yhdessä Brysselin kanssa kaupunki, jossa tienataan seitsemänneksi parhaiten vertailluista 70 suurkaupungista.
Avainsanat: Bryssel, Helsinki, Ilta-sanomat, Palkka, Palkkataso, Sub pankki, Tukholma
Palkkatieto.netiin on avattu uusi osio: hyötylinkit. Osion tarkoituksena on tarjota lukijoille hyviä ja arvokkaita linkkejä palkkaan, työhön, työllistymiseen, työttömyyteen ja koulutukseen. Sen lisäksi, että pyrimme itse lisäämään säännöllisesti mielenkiintoisia linkkejä, myös rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä omia aiheeseen sopivia sivuja ja sivustoja.
Avainsanat: Koulutus, Linkit, Linkkikirjasto, Palkka, Työ, Työllisyys, Työttömyys
Palkat jatkoivat nousuaan talvikuukausina. Ripeimmin palkkapussi paisui rakentajilla ja hoitoalan työntekijöillä. Koko talouden palkkasumma oli joulu–helmikuussa 8,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Kasvu nopeutui verrattuna edellisen vuoden vastaavan aikaan, jolloin palkkasumman muutos oli 5,2 prosenttia vuotta aiemmasta.
Avainsanat: Palkankorotus, Palkka, Palkkasumma, Talous
Yrittäjien käteen jäävät vuositulot ovat keskimäärin vajaat 30 prosenttia palkansaajien vastaavia tuloja korkeammat. Asia ilmenee Suomen yrittäjien tekemästä selvityksestä. Yrittäjät tekevät kuitenkin viidenneksen enemmän työtunteja, mikä pudottaa eron tuntiansioissa kahdeksaan prosenttiin. Yrittäjäjärjestön mielestä ero on vähäinen yrittäjyyteen liittyvään riskiin verrattuna.
Avainsanat: Palkansaajat, Palkka, Tulot, Tuntipalkka, Työaika, Yrittäjyys
Kuluttajahinnat: Eniten ovat kallistuneet elintarvikkeet, niiden hintojen nousu iskee pahimmin pienituloisiin perheisiin Suomalaisen kuluttajan kukkaro kevenee nyt yli sata euroa kuukaudessa vuoden takaiseen verrattuna. Syynä on kuluttajahintojen nousu eli inflaatio.
Avainsanat: Elintarvikkeet, Hinnannousu, Inflaatio, Kukkaro, Kuluttaja, Palkankorotukset, Palkka, Ruoka
Suomen elintaso on OECD-maiden keskiarvon alapuolella, jos mittarina käytetään todellista yksilöllistä kulutusta. Asiantuntijan mukaan tämä mittari kertoo elintasosta paremmin kuin perinteinen bruttokansantuote. Suomalaisten todellinen yksilöllinen kulutus on OECD-maiden joukossa keskitasoa alempi. Suomalaiset kuluttavat selvästi vähemmän kuin esimerkiksi ruotsalaiset ja tanskalaiset.
Kiinteistöpalveluiden työntekijät saattavat ryhtyä painostustoimiin kiistassa palkankorotusten toteuttamisesta. Palvelualojen ammattiliitto Pamiin kuuluvat siivoojat ja kiinteistönhoitajat ovat hermostuneet työnantajan ilmoituksesta jättää maksamatta 4,3 prosentin palkankorotuksen. Se oli sovittu maksettavaksi toukokuun alussa.
Avainsanat: Kiinteistöala, Kiinteistönhoitajat, Palkankorotus, Palkka, Palkkakiista, Pam
Palkat ovat kehittyneet kymmenessä vuodessa selvästi eri tahtiin, mutta mitään dramaattisia eroja ei löydy. Suomessa on tehty pitkään laajoja tulopoliittisia työehtosopimuksia, jotka ovat kohdelleet eri ammattien edustajia solidaarisesti.
Avainsanat: Ansiokehitys, Palkat, Palkka, Solidaarisuus, Tulopolitiikka, Työehtosopimus
Palkkaselvitys kymmeneltä vuodelta osoittaa, että työntekijätkin ovat pystyneet nostamaan palkkojaan hyvin. Rakennussähköasentajien ja kirvesmiesten nousu kärkisijoille palkkavertailussa kertoo, että halutut työntekijät pystyvät hyödyntämään kovan kysynnän. Sähkärit ja kirvesmiehet ovat vain esimerkkejä, jotka löytyivät Tilastokeskuksen seulonnassa.
Avainsanat: Duunarit, Palkka, Palkkaus, Tilastokeskus, Työntekijät
Kuumana käyvien alojen työntekijät sekä lääkärit ja johtajat käyvät kovaa kisaa siitä, kuka nostaa eniten palkkaansa. Rakennusten sähköasentajien palkka nousi eniten kymmenessä vuodessa. Hammaslääkärit tulivat kakkoseksi ja kunnanjohtajat kolmanneksi. Perustyöntekijät kovilla kierroksilla pyörivillä aloilla ovat repineet lisää palkkaa kymmenessä vuodessa hurjasti. Rakennussähköasentajien lisäksi esimerkiksi kirvesmiehet, erikoismyyjät ja koneasentajat ovat menestyneet hyvin.
Avainsanat: Akateemiset, Duunarit, Palkka, Palkkaus, Työntekijät
Naiset saattavat jättäytyä tietoisesti sivuun rankoista johtajatehtävistä. Tilanne on sama monissa länsimaissa. Naiset eivät ole vieläkään ottaneet rivakkaa esimarssia yrityselämän johtopaikoille. Syyt löytyvät länsimaisesta kulttuurista ja naisten omista valinnoista. Talouselämä-lehti arvioi laajassa reportaasissaan, että miesten omat pelisäännöt yrityksissä haittaavat naisten etenemistä johtoportaisiin.
Työnantajat ajavat innolla läpi mallia, että kukin saa palkkaa kykyjensä mukaan. Uusi malli yleistyy jo täyttä häkää vakuutus- ja pankkialalla sekä metalliteollisuudessa. Työnantajat puhuvat nykyään mielellään strategisesta palkitsemisesta. Se tarkoittaa muun muassa, että kunkin palkkaan vaikuttaa, miten hän pärjää työssään. Viime syksyn liittokierroksella malli lanseerattiin pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin sekä metalliteollisuuteen.
Avainsanat: Liittokierros, Metalliteollisuus, Palkitseminen, Palkka, Palkkamalli, Palkkaus
Työnantajat haluavat pidentää työelämässä pysymistä keventämällä sekä iäkkäämpien työntekijöiden taakkaa että palkkaa. Työehtosopimusneuvotteluissa haetaan mallia, jolla ihmiset voisivat jatkaa työelämässä nykyistä pidempään. – Selvitämme onko luotavissa malli, joka mahdollistaisi työuran loppupäässä työpanoksen keventämisen, mutta myös vastaavasti kevyemmän kompensaation, sanoo Teknologiateollisuuden johtaja Risto Alanko.
Avainsanat: Eläköityminen, Eläke, Ikääntyminen, Palkka
Asuinkuntansa ulkopuolella työssä käyvät eli niin sanotut pendelöijät ansaitsevat jopa kolmanneksen enemmän kuin asuinkunnassaan työskentelevät. Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksen mukaan pendelöijät ansaitsivat vuonna 2005 keskimäärin yli 30 000 euroa. Asuinkunnassaan työssä käyvän keskitulot jäivät keskimäärin 23 000 euroon.
Avainsanat: Hyvinvointikatsaus, Junamatka, Palkka, Pendelöijä, Tilastokeskus
Puhelinmyyjien työehtosopimus muuttuu lähitulevaisuudessa yleissitovaksi. Se edellyttää, että Erityisalojen työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on yli puolet alan työntekijöistä. - Sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM että Erityisalojen työnantajaliitto ovat saaneet paljon uusia jäseniä. Päätös yleissitovuudesta tehdään lähiviikkojen aikana. Ongelmana on että sitä, ketkä puhelinmyyjiksi lasketaan, ei ole selkeästi määritelty, PAMin neuvottelupäällikkö Juha Ojala arvioi.
Avainsanat: Palkka, Pam, Puhelinmyynti, Tuntipalkka
Hyvä-ääninen lehtimyyjä hymyilee tilipäivänä, sillä usein puhelinmyyjän ääni ratkaisee, tuleeko kauppoja. Huippumyyjä voi yltää 4 500-5 000 euron kuukausiansioihin, tavallinenkin myyjä 2 300 euron tuloihin. Asiasta kertoo Nokian Uutiset.
Avainsanat: Myyjä, Palkka, Puhelinmyyjä, Puhelinmyynti, Tulot
Työntekijät ansaitsevat nykyään jo niin hyvin, että he ohittavat tienesteissä monet paremmin koulutetut, ilmenee uudesta palkkavertailusta. Esimerkiksi sähkö- ja putkiasentajat sekä palomiehet pärjäävät palkkakisassa hyvin.
Avainsanat: Ansiotaso, Asentajat, Koulutus, Palkka, Työntekijät
Eduskunnassa työskentelevät miehet saavat naisia parempaa palkkaa. Samalla koulutustasolla olevista työntekijöistä miehet saavat useimmiten palkkaluokan korkeinta palkkaa ja naiset alhaisinta. Tiedot käyvät ilmi Hufvudstadsbladetin tekemästä selvityksestä.
Koko talouden palkkasumma oli syys-marraskuussa kuusi prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona, kertoo Tilastokeskus. Kasvu nopeutui verrattuna edellisen vuoden syys-marraskuuhun, jolloin palkkasumman muutos oli 4,5 prosenttia vuotta aiemmasta.
Avainsanat: 2007, Kasvu, Palkka, Palkkasumma, Talous, Tilastokeskus