Uutiset
Tasa-arvoministeri Stefan Wallinin (rkp.) mielestä naisten pitäisi palkkatasa-arvon nimissä opetella käyttämään kyynärpäitään ja pyytää useammin palkankorotuksia. Eduskunnassa tänään järjestetyssä samapalkkaisuus-seminaarissa puhuneen Wallinin mielestä naisten ei pidä ikuisesti tyytyä miehiä pienempiin tienesteihin. Ensi keväänä alkavat alakohtaiset palkankorotuskierrokset naispalkkaerineen ovat yksi, mutta hidas keino palkkatasa-arvon parantamiseen. Euroja voi Wallinin mukaan saada nopeammin ja enemmän, jos niitä pyytää lisäksi itse.
Avainsanat: Naiset, Palkankorotukset, Palkka, Tasa-arvo
Hyvä palkka ei ole tärkein asia, joka saa keski-ikäisen naisen viihtymään työssään. Muun muassa vaikuttaminen työn sisältöön on hänestä tärkeämpää. Keski-ikäinen nainen arvostaa sen sijaan hyvää työilmapiiriä, mielekkäitä työtehtäviä ja mahdollisuuksia vaikuttaa työn sisältöön. Hyvä palkka on 40–60-vuotialle naisille työssä viihtymisen kannalta vasta sijalla kuusi. Palkkaa ennen tulevat vielä riittävän haastava työ ja hyvä esimies-alaissuhde.
Avainsanat: Keski-ikä, Naiset, Palkka, Tasa-arvo, Työviihtyvyys
Miesten ja naisten välinen palkkaero syntyy ensimmäisten kymmenen työvuoden aikana. Taustalla ovat erot koulutussuuntautumisessa ja lasten hankinnassa. Naisten euro pienenee 80 senttiin pian työuran alettua, kertoo ensi viikolla tarkastettava väitöstutkimus. Tutkija Sami Naparin mukaan sukupuolten välinen palkkaero lähes kaksinkertaistuu työuran ensimmäisten kymmenen vuoden aikana. Sitten kasvu kuitenkin pysähtyy.
Avainsanat: Miehet, Naiset, Palkkaerot, Sukupuoli, Tasa-arvo
Hyvin tienaavien naisten palkat kasvavat vinhaa vauhtia. He saavuttavat teollisuuden aloilla korkeapalkkaisia miehiä nopeasti. Sen sijaan naisten ja miesten väliset palkkaerot kasvavat. Teollisuuden toimihenkilöiden joukossa naisten väliset palkkaerot ovat kasvaneet lähes yhtä suuriksi kuin miesten väliset palkkaerot. Myös palvelualoilla naisten väliset palkkaerot ovat kasvussa. Tiedot selviävät Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen Etlan selvityksestä.
Avainsanat: Naiset, Palkka, Palkkaerot, Tasa-arvo, Teollisuus
Naiset saattavat jättäytyä tietoisesti sivuun rankoista johtajatehtävistä. Tilanne on sama monissa länsimaissa. Naiset eivät ole vieläkään ottaneet rivakkaa esimarssia yrityselämän johtopaikoille. Syyt löytyvät länsimaisesta kulttuurista ja naisten omista valinnoista. Talouselämä-lehti arvioi laajassa reportaasissaan, että miesten omat pelisäännöt yrityksissä haittaavat naisten etenemistä johtoportaisiin.
Lapsen saaminen hidastaa naisten palkkakehitystä vielä töihinpaluun jälkeenkin, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden mukaan niin kutsuttu lapsisakko rokottaa pahimmillaan viidenneksen äitien palkkakehityksestä lapsettomiin naisiin verrattuna.
Avainsanat: Lapset, Lapsettomuus, Naiset, Palkkakehitys, Tasa-arvo
Naisten ja miesten palkkaerot ovat yksi itsepintaisimmista sukupuolten välisen epätasa-arvon muodoista. Näin sanoo yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Paula Määttä, joka väitteli ILO:n samapalkkaperiaatteesta ja sen toteutumisesta naistenpäivänä lauantaina.
Avainsanat: Ilo, Miehet, Naiset, Palkkaerot, Samapalkkaperiaate, Tasa-arvo
Palkkatieto.net:in tilastojen mukaan naiset ansaitsevat keskimäärin noin 84% siitä mitä miehet. Toisaalta, Palkkalaskuri.fi -sivujen mukaan naiset ansaitsevat vain noin 80% miesten palkoista. palkkalaskuri.fi -sivujen tieto perustuu SAK:n ja STTK:n tietoihin, kun palkkatieto.net arviot perustuvat palvelun käyttäjiltä kerättyyn tilastotietoon.
Avainsanat: Miehet, Naiset, Palkkalaskuri, Palkkatilastot, Palkkavertailu, Tasa-arvo
Eduskunnassa työskentelevät miehet saavat naisia parempaa palkkaa. Samalla koulutustasolla olevista työntekijöistä miehet saavat useimmiten palkkaluokan korkeinta palkkaa ja naiset alhaisinta. Tiedot käyvät ilmi Hufvudstadsbladetin tekemästä selvityksestä.