Uutiset
Samasta työstä ei useinkaan saa samaa palkkaa. Työkaveri voi tienata rutosti, jopa tuplasti enemmän. Se tarkoittaa monessa ammatissa tuhansien eurojen kuukausittaista palkkaeroa. Palkkahaitarit ovat monella työpaikalla leveitä, mutta mistä se johtuu?
Tyydytkö kahden tonnin palkkaan? Vai haluatko tienata tuplasti, mutta koulunkäynti ei innosta? Taloussanomat penkoi, millä koulutuksella pääset toiveansioihisi. Putkimies tienaa parhaiten. Ei, kyllä sähkömies voittaa putkimiehen. Tohtorinkoulutus se vasta kannattaa, liksaa tulee lisää rutkasti. Kina koulutuksen tehosta on ikuinen. Kukin uskoo, minkä oikeaksi kokee. Mutta mistä nuori, paikkaansa hakeva osaa arvioida, paljonko tulevasta ammatista saa palkkaa.
Avainsanat: Koulutus, Palkkatilastot, Palkkavertailu, Taloussanomat, Tasa-arvo
Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen haluaa tiukennusta tasa-arvolakiin, jotta yrityksiltä saataisiin entistä yksityiskohtaisempia tietoja työntekijöiden palkoista, uutisoi Etelä-Suomen Sanomat. Mäkinen pitää yritysten varjelemaa palkkasalaisuutta esteenä naisten ja miesten palkkaerojen kaventumiselle.
Avainsanat: Palkkasalaisuus, Palkkaus, Tasa-arvo, Yksityisyys
- Miehillä on iso ego, joten heillä on pokkaa pyytää enemmän palkkaa. Naiset suostuvat heille tarjottuun summaan mukisematta, naiset veikkailevat. Naisten mielestä erot palkoissa johtuvat vanhanaikaisista ajattelutavoista. Heidän mielestään työnantajan velvollisuus olisi maksaa samansuuruista palkkaa samoissa töissä oleville naisille ja miehille.
Avainsanat: Palkka, Palkkaerot, Tasa-arvo
Yksityisellä sektorilla miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat huimia. Kun suomalaismies tienaa liki 3 500 euroa kuukaudessa, naisen keskimääräinen kuukausiansio on yli 800 euroa vähemmän. Suomalaismies tienasi viime vuonna keskimäärin 3 495 euroa kuukaudessa, kun taas naisen palkka oli 2 667 euroa. Yksityisen sektorin kuukausipalkoissa on selvitetty noin 637 000 palkansaajan tietoja, joista miehiä oli noin puolet.
Avainsanat: Keskipalkka, Kuukausipalkka, Palkkaus, Tasa-arvo, Yksityinen sektori
Yksityisen sektorin mies- ja naistoimihenkilöiden palkoissa näyttäisi olevan suuria eroja, käy ilmi ammattiliitto Toimihenkilöunionin työmarkkinatutkimuksesta. Naistoimihenkilöiden kuukausiansiot olivat jopa 10 prosenttia eli keskimäärin 300 euroa miehiä alhaisemmat täysin vastaavissa töissä.
Tasa-arvoministeri Stefan Wallinin (rkp.) mielestä naisten pitäisi palkkatasa-arvon nimissä opetella käyttämään kyynärpäitään ja pyytää useammin palkankorotuksia. Eduskunnassa tänään järjestetyssä samapalkkaisuus-seminaarissa puhuneen Wallinin mielestä naisten ei pidä ikuisesti tyytyä miehiä pienempiin tienesteihin. Ensi keväänä alkavat alakohtaiset palkankorotuskierrokset naispalkkaerineen ovat yksi, mutta hidas keino palkkatasa-arvon parantamiseen. Euroja voi Wallinin mukaan saada nopeammin ja enemmän, jos niitä pyytää lisäksi itse.
Avainsanat: Naiset, Palkankorotukset, Palkka, Tasa-arvo
Yksityisillä aloilla miehet jyräävät naiset kärkipalkoissa selvästi, ilmenee Ilta-Sanomien ja Taloussanomien vertailusta. Hyväpalkkaiset miehet, olivatpa he koulutettuja tai työntekijöitä, tienaavat aina naiskollegoitaan enemmän. Vertailussa ovat mukana kovapalkkaisimmat johtajat, erityisasiantuntijat (usein ylemmän korkeakoulun käyneet), asiantuntijat (usein alemman korkeakoulun käyneet) ja työntekijät.
Avainsanat: Elinkeinoelämä, Ilta-sanomat, Palkat, Palkkatutkimus, Palkkavertailu, Taloussanomat, Tasa-arvo
Viimeisten päivien aikana on käyty keskustelua Internetin palstoilla kuinka paljon naisen euro oikeasti on työelämässä. Kysymykseen tuskin löytyy absoluuttista totuutta. Vastaus riippuu tietenkin laskutavasta. Mikäli vertaillaan vain sukupuolten välisiä palkkoja on ero suurempi. Vertailtaessa samaa työtä tekevien miesten ja naisten eroja, lienee naisen euro lähempänä miehen euroa. Palkkatieto.net tilastojen mukaan. suoraan sukupuolten välisiä palkkaeroja vertaamalla, naisen euro on 79.7 senttiä, eli noin 0.8 euroa.
Avainsanat: Naisen euro, Palkkataulukko, Palkkatilasto, Sukupuolten väliset erot, Tasa-arvo
Hyvä palkka ei ole tärkein asia, joka saa keski-ikäisen naisen viihtymään työssään. Muun muassa vaikuttaminen työn sisältöön on hänestä tärkeämpää. Keski-ikäinen nainen arvostaa sen sijaan hyvää työilmapiiriä, mielekkäitä työtehtäviä ja mahdollisuuksia vaikuttaa työn sisältöön. Hyvä palkka on 40–60-vuotialle naisille työssä viihtymisen kannalta vasta sijalla kuusi. Palkkaa ennen tulevat vielä riittävän haastava työ ja hyvä esimies-alaissuhde.
Avainsanat: Keski-ikä, Naiset, Palkka, Tasa-arvo, Työviihtyvyys
Palkkakuilu miesten ja naisten välillä on Suomessa Euroopan suurimpia. Suomalaisnainen tienaa edelleen noin 20 prosenttia vähemmän kuin mies.
Avainsanat: Palkkaero, Palkkakuoppa, Tasa-arvo
Elinkeinoelämän keskusliiton uusi työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, 45, haluaa tehdä palkoista puhumisen luontevaksi osaksi työpaikan arkea. Tässä riittää haastetta niin työnantajille kuin työntekijöille, jotka eivät ole tottuneet puhumaan rahasta. Inkeroisen mielestä vuosikymmeniä toteutettu kolmikantainen tulopolitiikka ja tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo ovat suurelta osalta syypäitä siihen, että yksilöllinen palkkaus on suomalaisille niin vierasta.
Avainsanat: Pärstäkerroin, Palkan perusteet, Palkka, Tabu, Tasa-arvo, Tulopolitiikka
Miesten ja naisten välinen palkkaero syntyy ensimmäisten kymmenen työvuoden aikana. Taustalla ovat erot koulutussuuntautumisessa ja lasten hankinnassa. Naisten euro pienenee 80 senttiin pian työuran alettua, kertoo ensi viikolla tarkastettava väitöstutkimus. Tutkija Sami Naparin mukaan sukupuolten välinen palkkaero lähes kaksinkertaistuu työuran ensimmäisten kymmenen vuoden aikana. Sitten kasvu kuitenkin pysähtyy.
Avainsanat: Miehet, Naiset, Palkkaerot, Sukupuoli, Tasa-arvo
Hyvin tienaavien naisten palkat kasvavat vinhaa vauhtia. He saavuttavat teollisuuden aloilla korkeapalkkaisia miehiä nopeasti. Sen sijaan naisten ja miesten väliset palkkaerot kasvavat. Teollisuuden toimihenkilöiden joukossa naisten väliset palkkaerot ovat kasvaneet lähes yhtä suuriksi kuin miesten väliset palkkaerot. Myös palvelualoilla naisten väliset palkkaerot ovat kasvussa. Tiedot selviävät Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen Etlan selvityksestä.
Avainsanat: Naiset, Palkka, Palkkaerot, Tasa-arvo, Teollisuus
Teollisuudessa nais- ja miespuolisten toimihenkilöiden palkkaerot ovat pienentyneet nopeasti, käy ilmi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Palvelualoilla sukupuoli sen sijaan selittää yhä merkittävän osan työntekijöiden palkkaeroista.
Avainsanat: Palkat, Palkkaerot, Tasa-arvo, Teollisuus
Naiset saattavat jättäytyä tietoisesti sivuun rankoista johtajatehtävistä. Tilanne on sama monissa länsimaissa. Naiset eivät ole vieläkään ottaneet rivakkaa esimarssia yrityselämän johtopaikoille. Syyt löytyvät länsimaisesta kulttuurista ja naisten omista valinnoista. Talouselämä-lehti arvioi laajassa reportaasissaan, että miesten omat pelisäännöt yrityksissä haittaavat naisten etenemistä johtoportaisiin.
Lapsen saaminen hidastaa naisten palkkakehitystä vielä töihinpaluun jälkeenkin, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden mukaan niin kutsuttu lapsisakko rokottaa pahimmillaan viidenneksen äitien palkkakehityksestä lapsettomiin naisiin verrattuna.
Avainsanat: Lapset, Lapsettomuus, Naiset, Palkkakehitys, Tasa-arvo
Naisten ja miesten välinen palkkaero on ja pysyy myös Tekniikan akateemisten liiton TEK:n jäsenistössä. Ero on hieman kasvanut edellisvuodesta. TEK:n viime joulukuisen työmarkkinatutkimuksen mukaan naispuolisen diplomi-insinöörin palkka oli 5,6 prosenttia miesten palkasta jäljessä. Vuoden 2006 tutkimuksessa ero oli 4,4 prosenttia. Vielä 1980-luvun lopussa miesten tienestit olivat 8,6 prosenttia suuremmat kuin naisten.
Avainsanat: Diplomi-insinöörit, Insinöörit, Palkkaerot, Palkkatutkimus, Tasa-arvo
Naisten ja miesten palkkaerot ovat yksi itsepintaisimmista sukupuolten välisen epätasa-arvon muodoista. Näin sanoo yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Paula Määttä, joka väitteli ILO:n samapalkkaperiaatteesta ja sen toteutumisesta naistenpäivänä lauantaina.
Avainsanat: Ilo, Miehet, Naiset, Palkkaerot, Samapalkkaperiaate, Tasa-arvo
Naispuolisten toimitusjohtajien palkat nousivat viime vuonna 2,88 prosenttia. Miesten palkat kohosivat 2,64 prosenttia, kertoo Dagens Industri. Naispuolisten toimitusjohtajien palkat nousivat Ruotsissa ensimmäistä kertaa miespuolisia kollegoitaan nopeammin, kertoo Dagens Industri.
Avainsanat: Naisten palkka, Palkankorotus, Palkkaerot, Tasa-arvo, Toimitusjohtaja
Naisten ja miesten palkkaero on yksi sitkeimmistä epätasa-arvon ilmentymistä eri maissa. Näin toteaa tutkija Paula Määttä lauantaina tarkastetussa väitöskirjassaan. Eräs ongelma on, että naisaloja ei arvosteta yhtä paljon kuin miesaloja, vaikka niiden vaativuus olisi samaa luokkaa. Samapalkkaisuutta on monessa maassa yritetty soveltaa naisten ja miesten samankaltaisiin töihin ja ammatteihin. Periaatteena on ollut "sama palkka samasta työstä".
Avainsanat: Miesalat, Naisalat, Palkkaerot, Sukupuolet, Tasa-arvo
Palkkatieto.net:in tilastojen mukaan naiset ansaitsevat keskimäärin noin 84% siitä mitä miehet. Toisaalta, Palkkalaskuri.fi -sivujen mukaan naiset ansaitsevat vain noin 80% miesten palkoista. palkkalaskuri.fi -sivujen tieto perustuu SAK:n ja STTK:n tietoihin, kun palkkatieto.net arviot perustuvat palvelun käyttäjiltä kerättyyn tilastotietoon.
Avainsanat: Miehet, Naiset, Palkkalaskuri, Palkkatilastot, Palkkavertailu, Tasa-arvo
Eduskunnassa työskentelevät miehet saavat naisia parempaa palkkaa. Samalla koulutustasolla olevista työntekijöistä miehet saavat useimmiten palkkaluokan korkeinta palkkaa ja naiset alhaisinta. Tiedot käyvät ilmi Hufvudstadsbladetin tekemästä selvityksestä.